Uusi kulmakunta

Muuttoni jälkeen useat paikalliset kaverit ja tutut ovat päivitelleet uuden naapurustoni turvallisuutta - tai pikemminkin sen puutetta. Rikostilastoista tai vastaavista en osaa sanoa, mutta ainakaan itse en ole mihinkään normaalista poikkeavaan toimintaan törmännyt. Myönnettäköön että asuinalue on ulkoasultaan melkoisen ränsistynyt, jopa niinkin paljon että ajoittain tulevat mieleen suurkaupunkien ghetot. Tämä itsessään ei mielestäni kuitenkaan vielä tarkoita että alue olisi erityisen vaarallinen. Kenties hauskimpia asuinpaikkaani liittyviä kommentteja ovat olleet japanilaisten eriasteiset varoittelut siitä että alue on vaarallinen koska siellä asuu paljon ulkomaalaisia. HALOO, näytänkö itse kenties japanilaiselta?!? :D Tällä logiikalla muuttamiseni alueelle on tehnyt siitä entistä vaarallisemman :D Lisäksi en tiedä paljonko niitä ulkomaalaisia täällä asustaa, sillä en ole alueella juurikaan ulkkareita nähnyt. Kenties kyse on kiinalaisista, korealaisista tai brasilialaisista. Mene ja tiedä.  Niin tai näin, peloittelun innoittamana valmistin uudesta hoodista pienen videoklipin jossa esitellään paikallisia maisemia. Olkaapa hyvät.

Sunnuntai-illan kuumotukset

Sunnuntai-illalla yhdentoista maissa olin palaamassa kotiin illan riennoista. Asuintalolleni johtava tie on melkoisen heikosti valaistu, eikä tiellä juurikaan liiku ihmisiä. Matkaa asunnolle oli noin parisen sataa metriä, kun takaani alkoi kuulua rytmitettyä helinää. Katsoessani taakseni näin kahden tumman hahmon hölkkäävän itseäni kohti. Japani on epäilemättä yksi maailman turvallisimmista valtioista, mutta tässä vaiheessa rupesi hieman mietityttämään että mitähän porukkaa sieltä oikein on tulossa.

Jatkoin kävelyä asuintaloani kohti normaalisti tahtia kiristämättä. Askeleiden kaiku selkäni takana voimistui. Noin viisikymmentä metriä ennen kotitalon rappusia muuttuivat juoksuaskeleet kävelyksi.

"Iltaa!"; kuului takaani. Käännyin ääntä kohden nähdäkseni kaksi poliisia.

Minä: "... Iltaa..."

Poliisi #1: "Oletteko mahdollisesti nähnyt humalaista miestä näillä nurkin?"

Minä: "Tuota... enpä ole sattunut näkemään..."

Poliisi #1: "Kiitos avustanne."

Tämän jälkeen poliisit kääntyivät kannoillaan ja hölkkäsivät pois. Hyvä etten ollut humalassa, muuten sedät olisivat varmaan korjanneet meikäläisen talteen.

Onneksi olkoon!

Arvoisa vastaanottaja,

Olemme panneet merkille arvokkaan työnne kansainvälisen yhteistyön edistäjänä viimeisten kuukausien aikana. Erityisen huomionarvoisena komitea pitää toistuvaa peseytymistä kuntosalin yleisissä pesutiloissa, jonka väestöjakauma on painottunut epätavallisen voimakkaasti japanilaisten keski-ikäisten miesten suuntaan. Olemme tulleet yksimielisesti siihen tulokseen että ansaitsette tulla palkituksi.

Palkintona saatte levittää tätä voidetta varpaiden väleihinne seuraavan kuukauden ajan samalla toivoen ettei palkinto leviä muihin ruumiin osiin ja/tai onteloihin. Jos teillä on jotain kysyttävää, niin voitte ihmetellä asiaa itseksenne.

Parhain terveisin,

Intergalaktisen reilukerhon palkintokomitea.

PS. Kerta se on ensimmäinenkin... *kiäh kiäh...*

Uusi menopeli

Ostin heti tiistaina itselleni polkupyörän. Pyörän omistaminen helpottaa lähistön kaupoissa asioimista huomattavasti. Olenkin huristellut noin kilometrin päässä sijaitsevaan ostoskeskukseen jo useampaan otteeseen.

Siinä se nyt sitten on. Hieno kuin mikä. Kuusi vaihdetta ja rungossa on teksti "Street cross". Yritin nostaa satulan mahdollisimman ylös mutta tuota ylemmäksi sitä ei saa. Enpä siis  kykene täysin ojentamaan jalkojani kun pyöräilen, mutta tämä on maan tapa. En ole keksinyt muuta syytä polvet sylissä pyöräilyyn kuin että täten on mahdollista ottaa heti tukea maasta, mikäli tulee äkkipysähdys. Ja niitä täällä kieltämättä tulee useammin kuin Suomessa, sillä kadut ovat todella kapeita ja vilkkaasti liikennöityjä.

Päätin myös hieman kustomoida pyörääni seuraavin tuloksin:

Takavalon virkaa toimittava led, josta löytyy kolme eri asetusta. Erittäin hyödyllinen pimeillä kapeilla kujilla ajaessa.

Etuvalaisimen ostin sadan jenin kaupasta, joten se ei ole mitään parasta laatua, mutta eipä tuo ihme kun hintaa oli vajaa euro. Etuvalaisin on myös välttämätön lisävaruste pimeällä, mikäli ei haudo itsemurhaa.

Lopuksi hienon hieno lukko, joka löytyi myös sadan yenin kaupasta. Taattua laatua. Pyörää tuskin kukaan täällä varastaa, kunhan se edes näyttää lukitulta. Kyseisen lukon kanssa saattaakin olla aiheellisempaa huolehtia avaimen katkeamisesta lukkopesään. Toivotaan ettei näin pääse käymään.

Pyörä itsessään maksoi hieman yli sata euroa, mikä on kyllä Suomeen verrattuna halpaa. Nähtäväksi jää onko hinta laadun tae, tai pikemminkin tarkoittaako halpa hinta huonoa laatua.

Pistetään loppuun vielä illalla otettu kuva ostoskeskukseen johtavasta tiestä. Pahoittelen huonoa kuvalaatua, mutta kenties tuosta saa pientä osviittaa siitä miten kapeita tiet ovat. Kyseinen tie on vilkkaasti liikennöity, ja autoilijat tuntuvan posottelevan rennosti 50-60 km/h huolimatta kolmenkympin rajoituksesta. Luulen nyt ymmärtäväni miten Kamikaze-lentäjiä on aikanaan koulutettu.