Portaikot

Olen töihin pyöräillessäni monesti ihmetellyt matkan varrella sijaitsevan ostoskeskuksen kylkeen nojaavaa järkyttävän kokoista portaikkoa. Mahtaakohan portaikko liittyä paloturvallisuusmääräyksiin tms. Portaikko vaikuttaa mielestäni hieman ylimitoitetulta siihen tarkoitukseen, sillä kyseessä ei ole mikään järin suuri ostosparatiisi. En ole kertaakaan nähnyt portaikossa yhtään ihmistä, joten muitakaan syytä sen olemassa ololle on vaikea keksiä.

Portaikko ostarin kyljessä.

Olen nähnyt vastaavia porrashirviöitä myös muiden tavaratalojen yhteydessä. En varmastikaan saa enää unta mikäli joku ei paljasta portaikkojen salaista tehtävää. Ei ole aina helppoa elämä maailman toisella laidallakaan.

Toinen ostoskeskus jossa myös kadehdittavan iso porrashässäkkä.

Miksi Japanissa ei puhuta politiikasta

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulosten tultua tietooni erehdyin maanantaina ottamaan asian puheeksi labran jatko-opiskelijoiden kanssa. Pohjustukseksi mainittakoon että yliopisto jossa parhaillaan työskentelen on toistuvasti sijoittunut erinäisissä listauksissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Voisi siis olettaa että kyseiseen opinahjoon yltävät tulevaisuudentoivot olisivat sivistyneitä ja kenties jopa avarakatseisia. Tästä huolimatta keskustelumme vaalituloksen tiimoilta eteni samaan tapaan kuin kyseisen keskustelun odottaisi etenevän ala-asteen välitunnilla. Mainittuani toisen ehdokkaan seksuaalisesta suuntautumisesta olivat kommentit seuraavanlaisia:

Jatko-opiskelija #1: "No jos se (Haavisto) valitaan presidentiksi, niin sittenhän muiden maiden valtionjohto saa pelätä jatkuvia lähetely-yrityksiä" (käytetty sana oli itseasiassa "hyökkäyksiä", mutta suorakäännös ei oikein toimi)

Jatko-opiskelija #2: "Jos Suomen tuleva presidentti on homo, niin sittenhän ulkomailla luullaan että Suomessa kaikki on homoja"

Tässä vaiheessa huomasin ettei Japani välttämättä ole vielä valmis Haavistoon, ja päätin lopettaa keskustelun. Oli myös piristävää huomata että laboratoriomme tulevilla tohtoreilla on analyyttinen ja ennakkoluuloton tapa tarkastella ympäröivää maailmaa ja sen tapahtumia.

Uusi kämppä

Uudessa kämpässä on tullut asuskeltua jo syyskuun puolelta, joten ihan uusi se ei itselleni enää ole. En ole kuitenkaan saanut ruoskittua itseäni kirjoittamaan esittelyä, joten korjataanpa tämä epäkohta nyt. Nykyinen asumukseni on edelliseen asuntoon verrattuna huomattavasti pienempi, mutta vuokra on lähes puolitoistakertainen. Syy tähän on yksinkertainen: siirryin yliopiston asuntolasta yksityiseen vuokra-asuntoon. Vaikka vuokrani kallistuikin, niin uusi asuntoni on kuitenkin sisältä erittäin hyvässä kunnossa ja niinpä yliopiston retrokalustetun kämpän 80-luvun maalaismeininki on vaihtunut värikkääseen cityasumiseen. Mutta siirrytäänpä pidemmittä puheitta asiaan, ja annetaan kuvien hoitaa puhuminen.

Näkymä sisääntullessa on kutakuinkin seuraavanlainen. Ikkunalasista ei juurikaan näy läpi, joten maisemien katselu ei onnistu ilman parvekkeen ovien aukaisua.

Yliopiston asunnosta poiketen nykyinen asunto ei ollut valmiiksi kalustettu, joten kalusteet ja kodinkoneet piti ostaa itse aina jääkaapista alkaen. Kyseinen piristävän oranssi yksilö lähti mukaani läheisestä kierrätysliikkeestä reilun sadan euron hintaan. Keittiön tilanpuutetta olen paikkaillut mm. ripustamalla juomamukit jääkaapin kylkeen kiinnitettyihin koukkuihin.

Uusi (ahdas) keittiöni johon ostin kuvassa näkyvän pienen induktiolevyn. Keittiössä ei oikeastaan ole mitään järkevää paikkaa astioille, mikä on hieman epäkäytännöllistä.

Kylppäri on taasen modulimallinen, joten eipä siitä sen enempää.

Kylppärin oven vierestä löytyy paneli, jonka avulla voi säätää lämmitetyn veden lämpötilaa. Vesi lämpiää kaasun avulla, eikä tämä käyttökokemusteni perusteella ole järin kätevää. Vesi on välillä turhan viileää, kun taas lämpötila saattaa äkillisesti ampaista ylös. Tämä on erityisen mukavaa jos sattuu olemaan suihkussa.

Lattialla lojuva rättiröykkiö koostuu futonista, ohuesta vaahtomuovipatjasta, tyynystä ja vuodevaatteista. Futon levittyy huoneen lattialle ennen matkaa höyhensaarille. Oikealla näkyy matala pöytä ja japanilaistyyppinen lattiatuoli.

Huoneen toisella seinustalla on viihde- ja ruokakeskus, joka koostuu telkkarista, sekä veden- ja riisinkeittimistä.

Seinustalle on hankittu myös pieni ja hutera vaatetanko takkeja yms varten.

Huoneesta löytyy myös isohko kaappi, joka se ei valitettavasti sisällä vaatetankoa...

Parvekkeelle olen sijoittanut pesukoneen, joka irtosi ilmaiseksi kotiinpalaavalta ranskalaistutkijalta.

Näkymä parvekkeelta ei ole kehumisen arvoinen. Talojen kattojen ja puhelinpylväiden lisäksi ei nähtävää juurikaan ole. Kokonaisuutena kämppä on kuitenkin toimiva ja mukava. Ei siis valittamista.

Uusivuosi Japanissa

Uusivuosi Japanissa sujui hieman poikkeavissa merkeissä Suomen juhlallisuuksiin verrattuna. Alkuillasta katsoin gaki no tsukai -nimisen ohjelman Uudenvuoden spesiaalia, jossa paikalliset koomikot pyrkivät rangaistuksen uhalla olemaan nauramatta samalla kun ympärillä tapahtuu kaikkea älytöntä. Uusivuosi ei kuitenkaan sujunut pelkästään laatuohjelmia tuijottaen, vaan ennen vuoden vaihtumista suuntasin Yasakan pyhätölle seuraamaan juhlahumua. Kyseinen pyhättö kerää uutenavuotena huomattavan määrän paikallisia, ja näin oli asian laita tänäkin vuonna.

Ihmisiä odottamassa pääsyä Yasakan pyhätölle.

Pääsy juhlapaikalle tapahtui erästä Kioton keskustan pääkatua kävellen. Katu oli tupaten täynnä ihmisiä ja täten suljettu muulta liikenteeltä. Koska väkeä saapuu paikalle massoittain oli paikalla myös lukuisia poliisipartioita ohjaamassa liikennettä. Pyhätölle päästettiin ihmisiä vain "pienissä" erissä, joten omaa vuoroaan joutui odottamaan tovin. Odottelu kylmässä ja ihmismassojen puristuksessa ei ollut herkkua, ja jouduinkin todistamaan miten eräs naishenkilö lähistöllä menetti tajuntansa. Noin parin tunnin vartoilun jälkeen pääsin itsekin etenemään pyhätön portaille ihmismassojen jäädessä odottamaan taakseni vuoroaan.

"Pieni joukko" ihmisiä portaissa.

Pyhätölle mennään uutenavuotena lähinnä rukoilemaan ja hakemaan ns. omikuji -ennustuslappunen, joka kertoo mitä uusivuosi tuo tullessaan. Ympäristöön oli myös pystytetty lukuisia ruoka- ja krääsäkojuja, joissa myytiin mm. mitä erilaisimpia herkkuja. Itse tulin pyhätöllä lähinnä pällistelleeksi meininkiä, sekä ostaneeksi ennustusläpyskän. Ennustuksessa luvattiin semihyvää onnea, joten eivätköhän asiat rullaa kohtuullisen sujuvasti tänäkin vuonna. Ennustuksen paikkaansapitävyys varmistui heti pikimmiten, kun juhlapaikalta löytyi kebab-koju. Sitä piti tietenkin testata, ja eihän se hassummalta maistunut.

.

Omikuji lupailee hyvähköä onnea tuleviin koitoksiin.

Uudenvuoden yö tuli kruunattua nuudeleiden syömisellä ja karaokella. Nuudeleiden syöminen on myös eräs paikallinen juhlaperinne. Pitkien nuudelien ryystäminen ns. toshikoshi soban muodossa on paikallisten uskomusten mukaan kytköksissä pitkään ikään. Yhteenvetona ihan mukava ja erilainen uusivuosi.