Up in the ass of Timo

Viime perjantai sujui suhteellisen normaaleissa merkeissä, mutta illalla rupesi vatsassa tuntumaan hassulta. Muutamaa tuntia myöhemmin tärisin kylmissäni peiton alla ja yritin löytää asentoa missä vatsan väänteet eivät tuntuisi kestämättömiltä. Selvittyäni viikonlopusta alkoi olo maanantaina tuntua jo paremmalta. Illalla tuskaisuus saavutti kuitenkin aivan uudet sfäärit, joten tiistaiaamuna päätin mennä testaamaan lähisairaalan palveluiden tason.

Sairaalakäynti alkoi rekisteröitymisellä sairaalan tietokantaan, joka oletettavasti on huoneellinen arkistokaappeja. Sen jälkeen minut ohjattiin sisätautiosastolle odottelemaan lääkärin vastaanottoa. Sisätautiosaston odotushuone oli pullollaan vanhuksia. Sain respan tädeiltä täytettäväkseni lomakkeen, missä kyseltiin perustietoja yleisestä terveidentilastani, sekä ilmaantuneista oireista. Täyttäessäni tuskissani lomaketta, nojautui vieressä istunut keski-ikäinen tätihenkilö yllättäen minua kohti ja sanoi "Vau, osaatpas lukea japania hyvin". Tilanteesta hieman hämmentyneenä väänsin tuskaisen naamani tekohymyyn ja kiitin tätiä kommentista. Joiltain ihmisiltä ei vaan näytä löytyvän tippaakaan tilannetajua...

Reilun puolentunnin odottelun jälkeen pääsin lääkärin juttusille. Lääkäri jutteli hetken mukavia ja käski minut sitten makuulle. Tunnusteltuaan vatsaani hetken hän arveli että kyseessä olisi vatsaflunssan aiheuttama suolistotulehdus tms, josta pahin olisi varmaan jo ohi. Lisäksi hän määräsi jotain lääkkeitä ja passitti vielä kirurgin tms. puheille.

Kirurgille ei jonoa juuri ollutkaan, joten pääsin vastaanotolle lähes suoraan. Kirurgi jututti hetken mukavia, ja käski minut taasen makuulle. Seuraavaksi tuli käsky kääntyä kyljelle, laskea housut ja nostaa polvet koukkuun. Hengitys ulos ja...UP IN THE ASS OF TIMO! En tiedä mikä kaukoputki sinne meni, mutta en ottaisi heti uusiksi.

Kirurgi määräsi lisää lääkkeitä, jotka sain noutaa heti sairaalan viereisestä apteekista. Aikaa kului kokonaisuudessaan vain puolisentoista tuntia, ja hintaa lystille tuli lääkekuluineen noin 35 euroa. Omat odotukseni japanilaisten sairaaloiden suhteen eivät olleet järin korkealla, mutta tässä tapauksessa palvelun laatu ja nopeus tuntuivat kyllä voittavan suomalaisen arvauskeskusmeiningin selvästi. Toivottavasti ei siltikään tarvitsisi alkaa paikallisissa sairaaloissa useammin ravaamaan, sillä eihän se missään tapauksessa mitään huvia ole.