tiistai 14. joulukuuta 2010

Fine dining

Kaupunki jossa asustelen on nimeltään Uji. Se on tunnettu lähinnä vihreästä teestään ja historiallisista nähtävyyksistään. Kyseinen kaupunki on myös yksi Genji Monogatarin tapahtumapaikoista, jota kai voitaisiin luonnehtia eräänlaiseksi Japanin Kalevalaksi. On toki hienoa että kaupungilla on näinkin rikas historia, mutta samalla paikka tuntuu jääneen polkemaan paikalleen ja on nykyään enemmänkin Kioton unelias lähiö. Haittapuolena tässä on tietenkin se ettei asuntoni ympäristöstä löydy juurikaan esimerkiksi ravintoloita. Olen yrittänyt kysellä paikallisilta hieman ravintolavinkkejä, mutta tähän asti kuulemistani huonoista neuvoista paras on ollut: "Ei kannata kävellä ulkona öisin, sillä lähistöllä sijaitsee mielisairaala". Voi tosin olla että mielisairaala on vain leikkimielinen kiertoilmaus työpaikkanani toimivalle yliopiston tutkimuskampukselle. Mene ja tiedä.

Onneksi tilanne ei kuitenkaan ole täysin toivoton. Sillä lähistöltä löytyy muutama kohtuullisen hyvä leipomo/konditoria. Vaikka leipomot eivät empiiristen kokeideni perusteella toisistaan juuri eroakaan, niin yksi niistä pesee kuitenkin muut paikat suosiossa mennen tullen. Liikkeen nimi on Tamakitei, jonka joku nimeltä mainitsematon taho on kuulemani mukaan valinnut aikoinaan Japanin parhaaksi leipomoksi.

Paikan suosion huomaa konkreettisesti viikonloppuisin, jos sattuu kävelemään kaupan ohi. Liike itsessään on todella pieni ja yleensä jonoa onkin kertynyt ulos asti.
Paikallisia jonottamassa tuoreita leivoksia.
No onhan noita jonoja tietysti muissakin liikkeissä, mutta aika harvalla kymmenen neliön liikkellä on omaa parkkipaikkaa. Autovirta viereisellä tiellä on liikkeen suosion vuoksi viikonloppuisin niin käsittämätön, että parkkipaikan edestä löytyy järjestään setä ohjaamassa liikennettä.
Setä tekemässä työtä jolla on tarkoitus.
Tottahan kun moinen paikka sijaitsee vain kivenheiton päästä asunnoltani, niin eihän sitä ole voinut olla testaamatta. Paikalliset luokittelevat liikkeen "pan yasan" -termillä, joka kirjaimellisen käännöksen mukaan olisi leipäkauppa. Leipää tuolla ei muutamia hassuja sämpylöitä lukuunottamatta kuitenkaan myydä, joten itse luokittelisin paikan ennemminkin leipomoksi tai konditoriaksi. Maistamani perusleivokset ovat olleet kieltämättä ihan laadukkaita ja hyviä. Perusleivoksien lisäksi tarjolla on myös hieman mielikuvituksellisempia tuotoksia, kuten esimerkiksi viimeksi ostamani mustikkajuustoleivos, jonka sisältä paljastui vielä pähkinöitä mmm...hmm...

Kokonaisuutena paikka vaikuttaa laadukkaalta, kunhan vaan pysyy "normaaleissa leivoksissa" eikä erehdy ostamaan jotain epämääräistä Japanilaista nakkipiiloa.

Tutkijana Japanissa blogi antaa paikalle neljä tähteä (****). Nakkipiilot saavat kolme "mit vit" -merkintää (WtfWtfWtf).

2 kommenttia:

  1. Mikä kumma on nakkipiilo? American dog?

    VastaaPoista
  2. Nakkipiilo on tässä yhteydessä geneerinen termi leivoksille jotka sisältävät nakkeja, makkaroita ja/tai niiden palasia. Kyseinen leipomo valmistaa useampia em. kuvaukseen sopivia tuotteita. Kyseisen tuoteperheen jäsenillä tuntuu olevan yhteisenä tekijänä vulkanoituun kumiin verrattavissa oleva sitkeys :)

    VastaaPoista